maanantai 25. helmikuuta 2013

mitä jos mä kuolenkin.

Kaikessa taas aivan liikaa mietittävää, en vain yksin kertaisesti enään jaksa tuntea mitään... Olen vain turtunut ja en tunne mitään enään missään en vain enään jaksa tuntea. Yksin kertaisesti ei vain kiinnosta. Mua on satutettu taas aivan liikaa ja tuntuu sille taas että olis vaa parempi olla jossai muualla.. kuolla pois...  Haluan vain kadota ja olla tuntematta mitään... ihan sama astunko omaan huoneeseeni minulle tulee pahaolla rupean vain itkemään. tänään olen suurin piirtein vain itkenyt tein sitten mitä tahansa minusta tuntui etten voi olla itkemättä. olen yrittänyt pidättää itkua paljon. aamulla en meinannut päästä sängystä ylös.. En vain yksin kertaisesti jaksanut liikuttaa käsiäni ja jalkojani en vain kyennyt siihen.. makoilin sängyssä ja itkin. olisin vain halunnut jäädä siihen.. lopulta nousin sängystä raahasin peittoni ja tyynyni sohvalle ja menin makuulleni.. rupesin jälleen itkemään, oloani ei helpottanut.. Olen sisältä ihan kuollut ja tunnoton..  Ehkä on minun aikani luovuttaa elämässä. En ole edes pystynyt syömään, on vain oksettanut kokoajan en edes jaksa vaivautua ajattelemaan. En osaa ajatella omsta parastani enään. pitäis vaa osata päästää irti kaikesta. Kerranhan vaa se kirpasee.. mmh ei sitä tiedä.

2 kommenttia:

  1. Heii oikeesti :--( Et tapa ittees, etkä tee itelles _mitään_ pahaa. Vaikka kuinka moni jäis kaipaamaan sua liikaa jos sua ei yhtä äkkiä oliskaan. Oot oikeesti iha helvetin tärkee mulle vaikken ees tunne sua kunnolla♥ En kestäis jos tekisit itelles jotai ;__;
    ps. voit aina tulla puhuu mulle jos sun mieltä painaa joku :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en tapa. säki oot tärkee mulle♥ juuh muistan et voin tul puhuu sulle

      Poista